Ideoita musiikinteorian opettamiseen

Musiikinteorian opettamiseen löytyy paljon materiaalia esimerkiksi koulussa käytettävien kirjojen lisämateriaaleista tai netistä. Olemme koonneet joitain tärkeimpiä tärkeimmät musiikinteorian osa-alueita tuntisuunnitelmiksi, joihin olemme antaneet joitain esimerkkejä siitä, miten musiikinteoriaa voisi harjoitella toiminnallisilla keinoilla.

           1.     Tunti: Nuotit ja aika-arvot

Nuottien aika-arvot:

Opettaja piirtää taululle nuottipyramidin, jossa on kokonuotti, puolinuotti, neljäsosanuotti ja kahdeksasosanuotti. Hän alkaa kertoa tarinaa samalla lisäten jokaisen nuotin viereen sanan joka kuvaa kyseisen nuotin pituutta.

Oli tiistai aamu ja heräsin siihen, että herätyskelloni soi. Minun piti lähteä kouluun, mutta en olisi ollenkaan jaksanut nousta lämpimästä sängystä. Nousin istumaan sängyssä ja haukottelin makeasti venytellen. ”Huoooaahh” (4 iskua kestävä haukotus). Nousin seisomaan ja aloin pukea vaatteita päälleni, sekä laittaa kirjoja reppuun. Kuulin kolinaa keittiöstä päin, jossa vanhempani olivatkin jo hereillä ja tekemässä aamupalaa. ”Missä ihmeessä koulukirjani ovat?” mietin. Ehkä ne olivat jääneet alakertaan eilen illalla. Aloin laskeutua portaita ja samassa kuulin isäni huutavankin jo ”Pöytä on katettu, kaikki aamupalalle niin ehditään!” ”joooooo jooooooo” (kaksi kahden iskun kestävää joo:ta) huusin isälle samalla etsien katseellani kirjoja joka paikasta. Mahassani kurni ja isän herkkuleipien tuoksu leijui nenääni. Päätin käydä välillä syömässä ja jatkaa sitten etsintöjä. Istuin pöydän ääreen ja samassa eteeni ilmestyi kaksi herkullista juusto avokado leipää. Nam, nam, nam, nam (4 yhden iskun kestoista nam:ia) sanoin innoissani tarttuen ensimmäiseen leipään ja alkaen syödä sitä. Otin pöydän viereisestä laatikosta Aku Ankan ja jatkoin syömistä keskittyneenä selaillen Aku Ankkaa. Aika kului yllättävän nopeasti ja kohta huomasin, että vanhempani olivat jo ulkovaatteet päällä eteisessä. ”Kello on jo varttia vaille, meidän täytyy lähteä!”. Katsoin kelloa ja muistin samassa, että en ollut vieläkään löytänyt koulukirjojani. Söin kiireellä toisen leipäni loppuun ja aloin säntäillä ympäri etsien kirjojani. ”ho-pi, ho-pi, ho-pi, ho-pi!”(yksi tavu vastaa yhtä kahdeksasosaa, joita tulee yhteensä kahdeksan) äitini huusi jo eteisestä. Vihdoin löysin kirjat olohuoneen pöydän alta ja juoksin eteiseen pukeutumaan.

Kun tarina on luettu ja kaikki sanat on kirjoitettu pyramidin viereen, ne aletaan käymään yhdessä läpi sanoen ne ääneen ja samalla taputtaen. Tämän jälkeen oppilaat voivat piirtää nuottipyramidin omaan vihkoonsa.

Rytmikuviot:

Opettaja laittaa taululle laput joissa on kuva kaikista eri nuoteista. Hän harjoittelee oppilaiden kanssa yhdessä taputtamaan kaikki nuotit peräkkäin. Opettaja muuttaa nuottien paikkaa ja oppilaat saavat aikaa miettiä itsenäisesti miten uusi rytmi taputetaan ja sen jälkeen se taputetaan yhdessä. Tätä harjoitusta voi toistaa muutaman kerran jonka jälkeen oppilaat kirjoittavat pareina rytmejä toisilleen ja taputtavat niitä.

Soittaminen:

Opettaja jakaa oppilaat viiteen ryhmään:

              1.     Rumpu

              2.     Triangeli, lehmänkello

              3.     Sheikkeri tai marakassit

              4.     Cabasa, kapulat/kynät joita soitetaan kapuloiden tapaan

              5.     Laulu

Ryhmä 1 soittaa kokonuotteja, 2 puolinuotteja, 3 neljäsosanuotteja ja 4 kahdeksasosanuotteja. Viimeinen ryhmä laulaa opettajan valitsemaan lastenlaulua ja opettaja voi itse joko säestää tai laulaa ja seurata että kaikki rytmisoittajat pysyvät mukana.

            2.     Tunti: Sävelet ja nuottiviivasto

Melodian kuuntelu ja nuotit:

Tunti alkaa sillä, että opettaja laulaa kysymyslaulun, jossa kysytään aina kuka on paikalla ja oppilaat vastaavat. (Onko Minna paikalla? On Minna paikalla) Laulun jälkeen hän kysyy oppilailta, kuinka monta eri sävelkorkeutta kappaleessa oli ja todetaan että siinä vuoroteltiin kahta sävelkorkeutta. Kun oppilaat ovat vastanneet lauletaan toinen laulu, jossa on kolme sävelkorkeutta. Tällaisia lauluja löytää esimerkiksi lastenlaulukirjoisa. Viimeiseksi lauletaan ukkonooa ja oppilaille kerrotaan ennen laulamista  että heidän pitää yrittää laskea kuinka monta sävelkorkeutta kappaleessa on. Laulamisen jälkeen oppilaat saavat arvata kuinka monta sävelkorkeutta kappaleessa on. Arvaamisen jälkeen opettaja alkaa yhdessä oppilaiden kanssa miettiä mistä sävelkorkeudet voidaan nähdä. Opettaja laittaa näkyviin ukkonooan nuotin, jota aletaan tutkimaan apukysymysten avulla:

              -        Montako viivaa nuottiviivastosa on? (viisi)

              -        Mistä näkee nuotin korkeuden? (siitä missä pallo on)

              -        Mikä on nuottiavain?

              -        Korkeammalla olevat nuotit on korkeampia ääniä, matalalla olevat matalampia

Opettaja ja oppilaat laskevat kuinka monta sävelkorkeutta ukkonooassa on ja kaikki sävelkorkeudet nimetään. Kappale lauletaan sävelien nimillä (c, d, e, f, g). Opettaja piirtää taululle kaikki sävelasteikossa olevat sävelet nuottiviivastolle ja oppilaat kopioivat ne itselleen (c, d, e, f, g, a, h).

Oman melodian ja muistisäännön keksiminen:

Oppilaat kirjoittavat omaan vihkoonsa muistisääntölauseen nuottien nimistä keksimällä sanoja jotka alkavat nuottien nimien kirjaimilla. Sitten he kirjoittavat oman 8 nuotin melodian, jonka jokaisen sävelen alle kirjoitetaan sävelen nimi. Melodioiden kirjoittamisen jälkeen oppilaat voivat soittaa melodiansa pianolla tai kellopelillä. Oppilaiden on helpompi soittaa omat melodiansa, jos soittimiin on merkitty sävelten nimet esimerkiksi maalarinteipillä. Tunnin lopuksi kaikki oppilaat voivat esittää omat melodiansa.