Soittaminen epäsoittimilla
Yhdessä soittaminen on tärkeä osa
musiikintunteja, mutta useilla kouluilla voi olla sellainen tilanne, ettei
soittimia ole tarpeeksi kaikille, tai niitä ei ole ollenkaan. Onneksi kuitenkin
kaikilla musiikintunneilla ei tarvitse soittimia ollenkaan tai opettajan on
mahdollista tehdä itse soittimia oppilaiden kanssa. Olemme koonneet tähän
kirjoitukseen arkipäivän esineistöä, joita voi käyttää musiikintunneilla
soittimina. Lisäksi olemme koonneet ideoita siihen miten tällaisia soittimia
voisi käyttää musiikintunneilla tai miten opettaja voi itse rakentaa
oppilaidensa kanssa lisää soittimia tunnilla käytettäväksi.
Kaikista eniten ”epäsoittimia”
käytetään rytmien harjoitteluun. Helpointa opettajalla on aloittaa rytmien
harjoittelussa kehorytmeistä, sillä niiden harjoittelua varten ei tarvita
mitään lisävälineistöä. Kehorytmeillä tarkoitetaan sitä, kun esimerkiksi
taputtamalla, tömistelemällä ja napsuttelemalla ”soitetaan” eri rytmikuvioita.
Erilaisia kehorytmitapoja (kielen napsautus, rintakehän taputus, käsien yhteen
hankaaminen yms.) voi keksiä, vaikka kuinka monia, mutta alkuun pääsee esimerkiksi
jo neljällä eri tavalla, jotka ovat taputus, napsutus, reisien taputus ja
tömistäminen. Kehorytmejä voi käyttää kappaleiden taustalla ja niillä voi
esimerkiksi harjoitella rytmejä, joita myöhemmin aletaan soittaa
rytmisoittimilla. Alla olevalla tunti ja harjoite esimerkeillä voit päästä
alkuun kehorytmien käytössä
oppilaiden kanssa:
1.
Tunti:
Kehorytmit tutuiksi
Nimirytmi harjoitus:
Oppitunti alkaa sillä
että oppilaat asettuvat rinkiin ja opettaja pyytää kaikkia oppilaita keksimään
omalla nimellään rytmin, joka tehdään jaloista saatavilla äänillä
(tömistäminen, reisien taputus yms.)
Kaikkien rytmit käydään läpi vuoron perään niin että oppilas sanoo ensin oman rytminsä ja muut toistavat sen. Tämän jälkeen tehdään uusi kierros, jossa keksitään uusi rytmi, mutta tällä kertaa se soitetaankin ylävartalosta saatavilla äänillä. Harjoitusta voi vaikeuttaa niin, että kaikilla oppilailla on jaloissaan kokoajan perussyke ja oppilaat toistavat runoa, jonka päätteeksi oppilas sanoo oman nimensä ja muut toistavat sen.
Kaikkien rytmit käydään läpi vuoron perään niin että oppilas sanoo ensin oman rytminsä ja muut toistavat sen. Tämän jälkeen tehdään uusi kierros, jossa keksitään uusi rytmi, mutta tällä kertaa se soitetaankin ylävartalosta saatavilla äänillä. Harjoitusta voi vaikeuttaa niin, että kaikilla oppilailla on jaloissaan kokoajan perussyke ja oppilaat toistavat runoa, jonka päätteeksi oppilas sanoo oman nimensä ja muut toistavat sen.
Kappaleen
säestäminen:
Opettaja opettaa
oppilaille helpon kehorytmin, jossa taputetaan ensin kaksi iskua reisiin ja
sitten kaksi iskua käden yhteen. Tätä voi käyttää taustana useaan lastenlauluun
kuten esimerkiksi ”autonrämärokki” ja jo tuttuun ”leijonanmetsästys”
kappaleisiin. Kappale harjoitellaan kaikulauluna niin, että opettaja laulaa
yhden rivin kappaleesta ja oppilaat toistavat sen laulamalla samalla ylläpitäen
kehorytmiä. Kun rytmi alkaa sujua voidaan sitä vaikeuttaa esimerkiksi ottamalla
mukaan uusia kehorytmittely tapoja, tai tekemällä rytmistä vaikeampaa. Alla
kolme esimerkkiä mahdollisista rytmeistä (esimerkkien alla lukee selitykset sille, mitä mikäkin nuotti tarkoittaa):
Oma keksintä:
Oppilaat jaetaan ryhmiin, joissa heidän pitää keksiä oma rytmi
harjoitellun kappaleen taustalle. Kaikki ryhmät harjoittelevat soittamaan keksimänsä
rytmin, että he laulavat samaan aikaan. Kaikki ryhmät esittävät omat rytminsä
toisille laulaen yhden säkeistön. Muut yrittävät päästä mukaan tekemään toisten
keksimää rytmiä.
Mikäli koululla ei ole käytettävissä soittimia on
opettajan mahdollista käyttää erilaista arkipäivän esineistöä rytmisoittimina,
kuten jo aiemmin mainitsimme. Arkipäiväisten tavaroiden käyttö soittimena
voidaan yhdistää kehorytmien käyttöön, josta kaikkein tunnetuin esimerkki
lienee STOMP. Alla olevassa tuntiesimerkissä eritellään
arkipäivän välineistöä, jonka avulla pystyy musisoimaan oppitunneilla:
2. Tunti: epäsoittimet ja Stomp
Orientointi tulevaan
tuntiin:
Tunnin alussa katsotaan video stompista, jolla esitellään oppilaille
sitä miten arkipäivän tavaroista saadaan rytmejä aikaiseksi.
Videon jälkeen keskustellaan siitä millaisia ”soittimia” videolla oli ja
miten niitä käytettiin.
Epäsoitinten etsintä:
Opettaja pyytää oppilaita etsimään luokasta esineen, josta lähtee ääni.
Kaikki oppilaat etsivät yhden esineen joilla soitetaan opettajan antamia
rytmejä niin, että opettaja soittaa ensin rytmin esimerkiksi kapuloilla ja
oppilaat toistavat sen omalla ”soittimellaan”. Opettaja kirjoittaa jo soitetun
rytmin taululle. Harjoitusta jatketaan niin, että oppilaat etsivät uuden ”soittimen”
ja opettaja antaa uuden rytmin joka soittimella soitetaan. Opettaja voi pyytää
eri oppilaita soittamaan yksin tai pienemmässä ryhmässä rytmin, että muut
saavat kuulla millaisia ääniä eri esineistä tulee. Rytmejä käydään niin kauan,
että kaikki neljä rytmikuviota on kirjoitettu taululle valmiiksi seuraavaa
harjoitusta varten.
Rytmiryhmä epäsoittimista:
Oppilaat jaetaan neljään ryhmään ja jokainen ryhmä saa yhden taululla
olevista rytmeistä. Ryhmän jäsenet soittavat aina samaa soitinta ja soittimet
ovat esimerkiksi:
1. Kynät (käytetään
kapuloiden tyyliin)
2. Pulpetti (pulpettiin
voidaan rummuttaa käsin tai kynillä/sormilla, jos käsin tulee liian iso ääni)
3. Avainnippu (soitetaan
helistelemällä)
4. Lusikat
Oppilaat
harjoittelevat oman rytminsä ja niitä harjoitellaan päällekkäin. Opettaja
pyytää kaikkia ryhmiä soittamaan oman rytminsä ja muut kuuntelevat sillä aikaa.
Yhteissoitto aloitetaan niin, että opettaja taputtaa taustalla koko ajan
perussykettä ja pyytää aina yhden ryhmän vuorollaan aloittamaan soittamisen,
niin että aluksi yksi ryhmä soittaa, sitten kaksi päällekkäin, sitten kolme ja
lopulta kaikki.
Kun rytmit onnistuvat
niillä voidaan säestää esimerkiksi kappaletta ”meksikon pikajuna”. Opettaja voi
laulaa mukana ja mahdollisesti säestää samalla jollain säestyssoittimella (piano,
kitara). Hän voi määrätä myös yhden ryhmän kerrallaan lauluryhmäksi, jolloin
muut saavat keskittyä rytmien soittamiseen.
Arkipäivän esineiden ja kehorytmien lisäksi opettaja voi
rakentaa soittimia itse oppilaiden kanssa. Soitintenrakennus yhdistää musiikkia
ja käsitöitä, niin että esimerkiksi käsitöissä ensin rakennetaan soitin, jota
myöhemmin soitetaan musiikintunnilla. Soitinten rakentamiseen löytyy ohjeita
eri internet sivustoilta, joista esimerkkinä alla on kaksi:
Alla olevassa tuntisuunnitelmassa on hyödynnetty
itsetehtyjä soittimia, soitintenrakentamiseen on hyvä varata useampi tunti,
joista viimeisellä soitetaan itse rakennettuja soittimia:
3. Tunti: Itsetehdyt soittimet
Projektin aloitus:
Opettajan on
projektin alussa päätettävä mitä soittimia oppilaat voivat tehdä. Hänen on
muokattava niistä soittimista omalle ryhmälleen sopivat ohjeet ja tehtävä
mallikappaleet. Projektin alussa opettaja tutustuttaa oppilaat kaikkiin eri
soitin vaihtoehtoihin. Tämä tunti esimerkki on rakennettu niin, että oppilailla
on ollut mahdollisuus tehdä alla olevat soittimet:
Sheikkeri: Esimerkiksi
kindermunan sisus tai tyhjä tölkki täytetään jollain kuivalla rapisevalla
aineella (riisi, herneet, kivet, hiekka yms.)
Kastanjetit: https://www.youtube.com/watch?v=tlrczXY80FI
Soitinten valinnan
jälkeen kaikki oppilaat rakentavat ja koristelevat oman soittimensa.
Soittaminen:
Kommentit
Lähetä kommentti