Soittaminen epäsoittimilla

Yhdessä soittaminen on tärkeä osa musiikintunteja, mutta useilla kouluilla voi olla sellainen tilanne, ettei soittimia ole tarpeeksi kaikille, tai niitä ei ole ollenkaan. Onneksi kuitenkin kaikilla musiikintunneilla ei tarvitse soittimia ollenkaan tai opettajan on mahdollista tehdä itse soittimia oppilaiden kanssa. Olemme koonneet tähän kirjoitukseen arkipäivän esineistöä, joita voi käyttää musiikintunneilla soittimina. Lisäksi olemme koonneet ideoita siihen miten tällaisia soittimia voisi käyttää musiikintunneilla tai miten opettaja voi itse rakentaa oppilaidensa kanssa lisää soittimia tunnilla käytettäväksi.

Kaikista eniten ”epäsoittimia” käytetään rytmien harjoitteluun. Helpointa opettajalla on aloittaa rytmien harjoittelussa kehorytmeistä, sillä niiden harjoittelua varten ei tarvita mitään lisävälineistöä. Kehorytmeillä tarkoitetaan sitä, kun esimerkiksi taputtamalla, tömistelemällä ja napsuttelemalla ”soitetaan” eri rytmikuvioita. Erilaisia kehorytmitapoja (kielen napsautus, rintakehän taputus, käsien yhteen hankaaminen yms.) voi keksiä, vaikka kuinka monia, mutta alkuun pääsee esimerkiksi jo neljällä eri tavalla, jotka ovat taputus, napsutus, reisien taputus ja tömistäminen. Kehorytmejä voi käyttää kappaleiden taustalla ja niillä voi esimerkiksi harjoitella rytmejä, joita myöhemmin aletaan soittaa rytmisoittimilla. Alla olevalla tunti ja harjoite esimerkeillä voit päästä

alkuun kehorytmien käytössä oppilaiden kanssa:

1.     Tunti: Kehorytmit tutuiksi

Nimirytmi harjoitus:

Oppitunti alkaa sillä että oppilaat asettuvat rinkiin ja opettaja pyytää kaikkia oppilaita keksimään omalla nimellään rytmin, joka tehdään jaloista saatavilla äänillä (tömistäminen, reisien taputus yms.)

Kaikkien rytmit käydään läpi vuoron perään niin että oppilas sanoo ensin oman rytminsä ja muut toistavat sen. Tämän jälkeen tehdään uusi kierros, jossa keksitään uusi rytmi, mutta tällä kertaa se soitetaankin ylävartalosta saatavilla äänillä. Harjoitusta voi vaikeuttaa niin, että kaikilla oppilailla on jaloissaan kokoajan perussyke ja oppilaat toistavat runoa, jonka päätteeksi oppilas sanoo oman nimensä ja muut toistavat sen.

                                 Kappaleen säestäminen:

                                

Opettaja opettaa oppilaille helpon kehorytmin, jossa taputetaan ensin kaksi iskua reisiin ja sitten kaksi iskua käden yhteen. Tätä voi käyttää taustana useaan lastenlauluun kuten esimerkiksi ”autonrämärokki” ja jo tuttuun ”leijonanmetsästys” kappaleisiin. Kappale harjoitellaan kaikulauluna niin, että opettaja laulaa yhden rivin kappaleesta ja oppilaat toistavat sen laulamalla samalla ylläpitäen kehorytmiä. Kun rytmi alkaa sujua voidaan sitä vaikeuttaa esimerkiksi ottamalla mukaan uusia kehorytmittely tapoja, tai tekemällä rytmistä vaikeampaa. Alla kolme esimerkkiä mahdollisista rytmeistä (esimerkkien alla lukee selitykset sille, mitä mikäkin nuotti tarkoittaa):

Oma keksintä:

Oppilaat jaetaan ryhmiin, joissa heidän pitää keksiä oma rytmi harjoitellun kappaleen taustalle. Kaikki ryhmät harjoittelevat soittamaan keksimänsä rytmin, että he laulavat samaan aikaan. Kaikki ryhmät esittävät omat rytminsä toisille laulaen yhden säkeistön. Muut yrittävät päästä mukaan tekemään toisten keksimää rytmiä.

Mikäli koululla ei ole käytettävissä soittimia on opettajan mahdollista käyttää erilaista arkipäivän esineistöä rytmisoittimina, kuten jo aiemmin mainitsimme. Arkipäiväisten tavaroiden käyttö soittimena voidaan yhdistää kehorytmien käyttöön, josta kaikkein tunnetuin esimerkki lienee STOMP. Alla olevassa tuntiesimerkissä eritellään arkipäivän välineistöä, jonka avulla pystyy musisoimaan oppitunneilla:

2.     Tunti: epäsoittimet ja Stomp

Orientointi tulevaan tuntiin:

Tunnin alussa katsotaan video stompista, jolla esitellään oppilaille sitä miten arkipäivän tavaroista saadaan rytmejä aikaiseksi.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=MM_rPDB8Cj8

Videon jälkeen keskustellaan siitä millaisia ”soittimia” videolla oli ja miten niitä käytettiin.

Epäsoitinten etsintä:

Opettaja pyytää oppilaita etsimään luokasta esineen, josta lähtee ääni. Kaikki oppilaat etsivät yhden esineen joilla soitetaan opettajan antamia rytmejä niin, että opettaja soittaa ensin rytmin esimerkiksi kapuloilla ja oppilaat toistavat sen omalla ”soittimellaan”. Opettaja kirjoittaa jo soitetun rytmin taululle. Harjoitusta jatketaan niin, että oppilaat etsivät uuden ”soittimen” ja opettaja antaa uuden rytmin joka soittimella soitetaan. Opettaja voi pyytää eri oppilaita soittamaan yksin tai pienemmässä ryhmässä rytmin, että muut saavat kuulla millaisia ääniä eri esineistä tulee. Rytmejä käydään niin kauan, että kaikki neljä rytmikuviota on kirjoitettu taululle valmiiksi seuraavaa harjoitusta varten.

Rytmiryhmä epäsoittimista:

Oppilaat jaetaan neljään ryhmään ja jokainen ryhmä saa yhden taululla olevista rytmeistä. Ryhmän jäsenet soittavat aina samaa soitinta ja soittimet ovat esimerkiksi:

1.     Kynät (käytetään kapuloiden tyyliin)

2.     Pulpetti (pulpettiin voidaan rummuttaa käsin tai kynillä/sormilla, jos käsin tulee liian iso ääni)

3.     Avainnippu (soitetaan helistelemällä)

4.     Lusikat

Oppilaat harjoittelevat oman rytminsä ja niitä harjoitellaan päällekkäin. Opettaja pyytää kaikkia ryhmiä soittamaan oman rytminsä ja muut kuuntelevat sillä aikaa. Yhteissoitto aloitetaan niin, että opettaja taputtaa taustalla koko ajan perussykettä ja pyytää aina yhden ryhmän vuorollaan aloittamaan soittamisen, niin että aluksi yksi ryhmä soittaa, sitten kaksi päällekkäin, sitten kolme ja lopulta kaikki.

Kun rytmit onnistuvat niillä voidaan säestää esimerkiksi kappaletta ”meksikon pikajuna”. Opettaja voi laulaa mukana ja mahdollisesti säestää samalla jollain säestyssoittimella (piano, kitara). Hän voi määrätä myös yhden ryhmän kerrallaan lauluryhmäksi, jolloin muut saavat keskittyä rytmien soittamiseen.

Arkipäivän esineiden ja kehorytmien lisäksi opettaja voi rakentaa soittimia itse oppilaiden kanssa. Soitintenrakennus yhdistää musiikkia ja käsitöitä, niin että esimerkiksi käsitöissä ensin rakennetaan soitin, jota myöhemmin soitetaan musiikintunnilla. Soitinten rakentamiseen löytyy ohjeita eri internet sivustoilta, joista esimerkkinä alla on kaksi:

http://www.roima.fi/teeitsesoitin.htm

https://www.youtube.com/watch?v=tY7fdOSD11Q&list=PLLALQuK1NDrjaKKCu1bpidh2WoD5sm3p4

Alla olevassa tuntisuunnitelmassa on hyödynnetty itsetehtyjä soittimia, soitintenrakentamiseen on hyvä varata useampi tunti, joista viimeisellä soitetaan itse rakennettuja soittimia:

3.     Tunti: Itsetehdyt soittimet

Projektin aloitus:

Opettajan on projektin alussa päätettävä mitä soittimia oppilaat voivat tehdä. Hänen on muokattava niistä soittimista omalle ryhmälleen sopivat ohjeet ja tehtävä mallikappaleet. Projektin alussa opettaja tutustuttaa oppilaat kaikkiin eri soitin vaihtoehtoihin. Tämä tunti esimerkki on rakennettu niin, että oppilailla on ollut mahdollisuus tehdä alla olevat soittimet:

Kazoo: https://www.youtube.com/watch?v=Y3zb3hzKYms&t=2s

Rummut: https://www.itsalwaysautumn.com/kid-made-drum-set-kazoo-easy-indoor-craft.html

Sheikkeri: Esimerkiksi kindermunan sisus tai tyhjä tölkki täytetään jollain kuivalla rapisevalla aineella (riisi, herneet, kivet, hiekka yms.)

Kastanjetit: https://www.youtube.com/watch?v=tlrczXY80FI

Soitinten valinnan jälkeen kaikki oppilaat rakentavat ja koristelevat oman soittimensa.

Soittaminen: