Luovaa musisointia

Äänimaisemaharjoituksia

1.     Ukkosmyrsky

Ukkosmyrsky on helppo toteuttaa missä tahansa tilassa ja tilanteessa, ja sopii esimerkiksi alkulämmittelynä äänimaisemiin ja luovaan musisointiin. Tähän tarvitaan vain kädet ja lattia tai pulpetti.

Oppilaat käyvät esimerkiksi piiriin lattialle. Opettaja johtaa ukkosmyrskyn synnyn ja laantumisen ohjeistamalla oppilaita vain tekemään perässä mitä opettaja tekee. Lähdetään liikkeelle tekemällä sormenpäillä hiljaa pieniä pisaroita lattialle vähitellen voimistaen vesisadetta. Sateen ropina voi välillä laantua ja kiihtyä lopulta kunnon ukkosmyrskyyn, jolloin läpsytetään nopeasti koko kämmenellä lattian pintaa voimakkaasti. Ukkosmyrsky lopuksi laantuu aivan pienen pieneksi sateenropinaksi ja lopulta hiljenee kokonaan pois.

Tässä harjoituksessa on parasta olla puhumatta ja ohjeistamatta oppilaita liikaa, oppilaat lähes aina seuraavat tarkkaavaisesti tilannetta, kun heidät ohjeistaa vain toistamaan perässä ja alkaa luomaan ”sadetta”.

2.     Äänimaisema tarinaan

Luokka jaetaan pieniin ryhmiin ja jokaiselle ryhmälle valitaan lyhyt tarina. Tarinat voivat olla mitä tahansa, esimerkiksi vuodenaikaan liittyvä. Ryhmät lukevat tarinansa läpi ja kehittelevät siihen äänimaiseman. Äänimaisemassa käytetään hyödyksi tarinassa esiintyviä asioita (esim. tuuli = tehdään tuulen suhinaa suulla, hevonen = kavioiden ääniä kapuloilla jne). Tähän voidaan käyttää kaikkia mahdollisia soittimia mitä on tarjolla tai vaihtoehtoisesti omaa ääntä, kehoa ja epäsoittimia.

Oppilaat harjoittelevat omasta tarinastaan ja äänimaisemastaan pienen esityksen, joka esitetään muulle ryhmälle. Lopullisessa tuotoksessa tarkoituksena on, että yksi ryhmän jäsenistä lukee tarinan, samalla kun loput tekevät äänimaisemaa. Esitykset kuunnellaan silmät kiinni.

3.     Äänimaisema mykkäelokuvaan/lastenohjelmaan

Tämä harjoitus toimii samaan tapaan, kuin edellinen. Tähänkin voidaan käyttää minkälaisia videoita tahansa, eikä sen tarvitse lähtökohtaisesti olla mykkävideo, vaan videon äänet voidaan laittaa pois päältä.

Vaihtoehtoisesti voidaan tehdä koko luokan kanssa yhteinen äänimaisema.

4.     Johtamisharjoitus

Jokainen oppilas valitsee itselleen mieleisen soittimen (myös omalla äänellä tehdyt suhinat, naksutukset, melodiat ja muut äänet sekä esineet, joista lähtee ääni, sopivat). Opettaja voi näyttää ensimmäisellä kierroksella mallia, kuinka johdetaan. Ideana on, että johtaja näyttää kädellään kuka saa soittaa ja millä dynamiikalla soitetaan.

Yksinkertaiset eleet johtamisessa ovat selkeimpiä. Kämmen ylöspäin osoitettuna soittajaa kohti, tarkoittaa että hän saa aloittaa soittamisen, käden sulkeminen nyrkkiin soittajan edessä tarkoittaa, että tämän soittajan tulee lopettaa. Käsien nostaminen kämmenet ylöspäin tarkoittaa, että soitetaan voimistuen ja kun kädet ovat ihan ylhäällä, on soitettava erittäin lujaa. Käsien laskeminen kämmenet alaspäin tarkoittaa hiljempaa soittamista. Myös keholla voidaan näyttää dynamiikkaa, esimerkiksi menemällä kyykkyyn tai nousemalla varpailleen.

Oppilaat saavat vuorollaan käydä johtamassa yhden äänimaiseman ja heitä kannattaa ohjeistaa miettimään teokselle alku, keskikohta ja loppu (esimerkiksi niin, että teos alkaa vain muutamalla soittajalla, etenee siihen, että kaikki soittavat ja lopulta vähitellen hiljenee). Tässäkin vain mielikuvitus on rajana, ja jokainen johtaja saa tehdä teoksestaan juuri sen kuuloisen kun haluaa! Äänimaisemia voidaan myös äänittää esimerkiksi puhelimella ja kuunnella yhdessä.

Sävellysharjoitus

Tämä harjoitus on säveltäjä-pedagogi Minna Leinosen kehittämä ja Musiikkikasvatuksen opiskelijoiden Elli Luukkosen, Anna Itkosen, Eerika Hännisen, Miia Jylhä-Lahtin soveltama.

-        Työskennellään pareittain käyttäen vuorotellen minuutti liikkeseen ja piirtämiseen. Toinen pareista on ensin liikkumisvuorossa, jolloin toinen piirtää paperille, miltä parin liikkuminen hänen mielestään näyttää. Liikkumiseen ei ole rajoituksia, saa tanssia, pomppia, tehdä pientä tai isoa liikettä, heilutella käsiä ja niin edelleen.

-        Seuraavaksi tutkitaan piirrustuksia ja valitaan sieltä viisi mielenkiintoista elementtiä ja piirretään ne uudestaan erilliselle paperille.

-        ”Äänellisestään” elementit, eli kokeillaan niitä omalla äänellä (miltä tällainen kuvio voisi kuulostaa?). Keskustellaan elementtien/kuvioiden ominaisuuksista ja nimetään ne (nimeämisessä adjektiivit tai luonteet: soljuva, pomppiva, terävä).

-        Sovitetaan elementit soittimille/äänelle/keholle/esineille ja kokeillaan

o   Luonne: millä soitetaan?

o   Dynamiikka: onko ääni hiljainen, kova, vai jotain siltä väliltä?

o   Rytmi: onko se tasainen, kuinka pitkä ääni on, soitetaanko se vain kerran, vai toistetaanko ja jos toistetaan, niin kuinka monta kertaa

-        Kirjoitetaan elementeistä ”nuotti” uudelle paperille, sovittaen elementit viimeiseen muotoonsa, mietitään onko elementtien järjestys esimerkiksi peräkkäin, päällekkäin tai ympyrän muodossa.

-        Nimetään teos, harjoitellaan sitä ja esitetään muulle ryhmälle.